4.5.2012
Loppuhuipennusten aikaa!
Terve! Videot elävät nyt loppuhuipennusten aikaa! Tänään julkaistiin viimeisiä rakennuksen aikaisia jaksoja, jossa rakennuttaja vetää viimeisiään. Ensi viikolla julkaistaan vihdoin ja viimein huikea ja odotettu muuttojakso, joka ei kuitenkaan vielä päätä tarinaa. Luvassa on tämänkin jälkeen vielä muuton jälkeistä aikaa, valmiin kodin esittely ja allekirjoittaneen loppukaneetit koko rakennusprojektista. Pysykää siis kanavalla, kevät on jännittävää aikaa!
13.2.2012
Arkea opetellessa
Pahin on ohi, talo tuli ja muuttokin on takana.
Kiire jatkuu silti, joskin hieman stressittömämmässä tilassa. Illat sujuvat verhotankoja asennellessa, pieniä viimeistelemättömiä listoja ja muita juttuja tekemällä, aina kun ehtii. Sitten on vielä näitä viimeisiä kuvauksia ja editointeja kumppaneille, joten täysin normaaliksi tilanne ei vielä ole palautunut. Lisäksi viimeiset valaistukset vielä puuttuvat ja ulkopuolelta pitäisi terassin katon ja aluslaudoitukset jonkun käydä tekemässä, koska pääurakoitsijamme päätti että nuo hommat eivät hänelle kuulukaan, vaikka sopimuksessa on sisäkatot ja terassi mainittu. No, tästä saatiinkin kiva taistelu vielä kaiken tämän projektin päälle aikaiseksi.
Takki on tyhjä, ja jokaisesta viikonlopusta on kyllä nautittu täysin siemauksin, vaikka siihen on jonkin verran työtäkin vielä kuulunut, mutta jokainen vapaahetki ollaan otettu itsellemme missäpä muuallakaan kuin saunan, takkahuoneen ja keittiön välissä. Takatkin otettiin käyttöön ja hyvin pelaavat. Nyt saa nauttia, ja pitää. Uskon että kellään ei ole mitään sitä vastaan?
Lisää videoita on tulossa, ainakin muutaman jakson verran, joista viimeiset tietysti esittelevät koko talomme! Pysykää siis kanavalla! :)
24.1.2012
Vuosi vaihtui tohinalla
Sorry ainakin viidennen kerran - kun on kiire, jää blogiin kirjoittelu vähemmälle. Elämäni kiireisintä aikaa. Jos ei joulukuu jo muuten ole koko yhteiskunnan kiireisin kuukausi, niin mitä se sitten on kun siihen lyödään päälle vielä suurperheen ennenaikainen ja pakollinen muutto taloon, jota vielä rakennetaan! Ei lähdetty jouluksi uuteen kotiin, vaikka se olisi teoriassa ollut mahdollista. Ei kuitenkaan mitään järkeä pakottaa itseään asumaan keskeneräisessä kodissa kuusen ympärillä, jos huoneista puuttuu listat tai vaikkapa nyt ylipäänsä valaistus. Näin ollen otettiin jouluna totaali breikki. Aatto sujui yhtä jännittävissä merkeissä kuin ennenkin, ja tällä kertaa joulupukki soitti meille, että pukin pororeki oli jäänyt Tuusulajärven toiselle puolelle, kun reki ei enää kulkenut, koska lunta ei ollut lainkaan! Tontut hoitivat kuitenkin lahjat pihalle, aidan taakse! Ja hei, se oli oikea joulupukki joka oikeasti soitti!
Tapaninpäivänä se sitten iski. Ajattelin kysyä varovaisesti kiinteistöämme vuokraamassa olevalta henkilöltä viikkoa tai kahta lisäaikaa, jotta voitaisiin muuttaa hieman rauhallisemmissa merkeissä. Edes muutama päivä tulisi tarpeeseen. Mutta ei. Ei auttanut mikään. Ja meillä oli vielä talo kesken ties mistä kohtaa.
Vuoden viimeinen viikko tehtiin raksalla kiireisesti hommia, ja minä olin vielä sairaslomalla selkäni takia. Mutta nyt sai keskittyä yhteen työhön, taloon. Ja se oli elämisen kannalta nyt prioriteetti numero yksi. En muista tuosta viikosta mitään, joka päivä tehtiin hulluna hommia. Kasattiin kaappeja, viimeisteltiin ilmanvaihtoa, laitettiin listaa, ja mitähän kaikkea sitä tulikaan tehtyä. En edes muista. Vaimo keskittyi pakkaamiseen. Ja kun uudenvuoden aatto koitti, homma lähti ryminällä käyntiin. Se oli helevetinmoista kaaosta. Voi kun olisi ollut ulkopuolinen kuvaaja. Lapset konttaili muuttomiesten keskellä ja vaimo täytti osittain täysiä muuttolaatikoita. Koirakin kiinnitettiin päiväksi pihalle ihmettelemään ja se melkein unohtui siihen. Järkyttävä määrä tavaraa. Kolme kuorma-autollista kamaa. Ja vaikka käytinkin kaikki kaveripotentiaalin jota saatiin ihan hyvin, kaikki olivat ihan rikki illalla. Myös minä. Lopulta huomasin että olin yksin viimeisen kuorman kanssa. Sain onneksi vielä kaverini Vesan apuun ja hoidettiin homma loppuun. Uudenvuoden raketit katsoin elämäni ensimmäistä kertaa sitten 5-vuotispäiväni sisätiloissa, eikä meillä ollut yhtään rakettia. Ei edes papatin papattia. Talo tuli, muutto meni, ja sitten alkoi se ihmetys. Yläkerrasta puuttui kokonaan valaistus, telkkaria saati laajakaistaa ei ollut. Saunaa ei ollut. Yläkerrassa oli Novitekin hieno suihkujettikaappi, jota kieltämättä oli eka kerta aika ihmeellistä käyttää. Talon lämmitys ei toiminut, alakerrassa oli 30 astetta lämmintä, ylhäällä hyvä jos 15. Iv-kone huusi Jasminin huoneen vieressä ilman ovea. Muuttolaatikoita oli joka paikassa. Talon ulkoseiniä ei vieläkään oltu tehty loppuun, räystäslautoja ja kattotiiliä puuttui sieltä täältä. Sitä kuvitteli, että kun muutto on ohi, se on siinä. Höpö höpö. Sitä oli aika rikki ja väsynyt, ja aika kaukana uuden kodin nautinnosta. Sitä vaan koitti jaksaa laitella puutteita kuntoon päivä kerrallaan, ja purkaa laatikoita pikku hiljaa oikeisiin paikkoihin. Arki alkoi, mutta normaali arkirytmi ei ole alkanut vieläkään. Muuton jälkeen oli edelleenkin kovaa koordinointia eri työmiesten välillä, telinevuokrien kanssa säätämistä, ja ihmettelyä mm siitä, missä ihmeessä talon puuttuvia ulkolautoja oikein maalaisi. Lopulta vastaus löytyi: Järvenpään ammattikoulussa! Ja maalaus kuului hintaan! Aivan mahtava löytö. Toki oli pelottavaa pienellä kärryllä viedä ja hakea niitä lautoja, kun auto lähti pahasti vispaamaan viidenkympin nopeudessa, mutta säikähdyksellä selvittiin, ja suurin osa lisäpaneeleista saatiin maalattua ennen seinään laittoa. Toki ei kaikkea. Tällä hetkellä viimeisiä lautoja laitellaan seinään, ja tällä viikolla olisi tarkoitus oikeasti saada pääurakoitsijan työt vihdoin valmiiksi. Mutta kuten olen jo monta kertaa kokenut, niin ei pidä nuolaista ennen kuin tipahtaa. Tällä hetkellä perusvalaistus on valmis, mutta Zeeta on yhä jättänyt toimittamatta keittiökaappien valaistuksen, pari valaisinta olohuoneesta, kaikki led-nauhat ala- ja yläkerrasta, sekä ulkopuolisen valaistuksen. Ihmetyttää! Lämmitys toimii, kun yläkerran lattiaputkisto ilmattiin ja laitettiin termostaatit huoneisiin, listat taitaa puuttua enää yläkerran veskistä ja tuulikaapista. Kattomiehet saivat hommat valmiiksi, vasta kesällä asennettaisiin kattosillat, lumiesteet ja kourut, kuten silloin tehtäisiin myös pihatyöt. Aion kuvata valmiin talon esittelykunnossa tällä- ja ensiviikolla, sekä tarkoitus on editoida vauhdilla kaikki kuvattu materiaali, joten tarkkailkaa sivuja, ei tämä vielä ole ohi! Joskin tavoite on päästä normaaliin arkirytmiin ensi kuussa! Se olisi jo jotain!!!
Pian lisää!
17.12.2011
Vihdoin uutta materiaalia julkaistu!
Kauan odotettuja videoita julkaistu vihdoin lisää. Uutta videota kuvataan kaiken aikaa, mutta editointi hirveän kiireen keskellä on lähes mahdotonta! Joskus joutuu hyvää odottamaan, mutta lopulta odotus kannattaa. Jaksoissa 29 ja 30 ei liikaa ole rakennustyömaalta kuvaa, mutta tärkein selviää. Eli missä mennään ja mitä se meidän elämä on. Jakso 29 esittää perheemme normi-illan, joka alkaa lasten synttärikutsuilla Keravan hoplopissa. Jakso 30 kertoo sen, miksi isi on aina myöhässä. Ja mitä tapahtuu ennen töihin menoa. Koittakaa kestää. Jos minä kestän niin kyllä tekin kestätte katsoa. Tätä se on. Silloin kun ei olla töissä eikä rakennustyömaan töissä.
9.12.2011
Uusia jaksoja pian!
Videota on vaikka kuinka paljon mutta nyt loppuu vuorokaudesta jo sekunnitkin. Ei meinaa editoida runsaasti kuvattua videomateriaalia sitten millään. Odottavat kuitenkin palkitaan pian tuloillaan olevissa jaksoissa tullaan näyttämään perheen yksi hyvin tyypillinen aamu- ja iltashow mitä meno todella on tällaisessa suurperheessä. Ja mikä tärkeintä hökkeli valmistuu kaiken aikaa, tosin hitaasti, mutta seuraavien kolmen viikon aikana tehdään lujasti töitä sen eteen, että muutto tapahtuisi tämän vuoden viimeisimpinä päivinä. Portaat on jo asennettu, keittiö on tullut, maalaukset suoritettu! Vau! Ja nämä näytetään pian videolla teille kaikille! Niin, olisihan se kiva olla joulu jo uudessa kodissa, mutta mieluummin tekee muutosta sitten oikeasti tapahtuman, eikä väkisin väännetyn siirtymisen loppusiivottomaan paikkaan, jossa edes joulun alkamista ei ehdi edes huomata. Nautitaan joulu vielä vuokrakodissa, ja nautitaan sitten uudessa kodissa ihan uuden kodin ilosta, kenties uudenvuoden aattona. Mutta vielä on helkkarinmoiset kolme viikkoa jäljellä. Yläkerran lattiat, kaikki väliovet ja kalusteasennukset ja saunakin pitää vielä asentaa... ja sit se hirvee siivous...
28.11.2011
Uutta videota pitkästä aikaa.
Tietokoneet rikki ja aikataulu niin kiireinen että perhe ja terveys kärsii. Siinä siis syy pieneen taukooni, pahoitteluni. Materiaalia on kuitenkin koko ajan kovattu paljonkin ja editoin uusia jaksoja tänne heti kun kerkeän. Ai että mitä muuta kuuluu? Kustannukset ovat kovemmat kuin laskettiin, pankki on tiukkana. Timpurit vaativat lisää rahaa ja ovat aikataulustaan jäljessä ja tämä tietysti hidastaa muidenkin urakointien aloitusta. Moni asia meinaa mennä päällekkäin järjestelystä huolimatta väkisinkin. Lisäksi pitää hoitaa kalusteiden valintaa, tilauksia ja niiden tinkimistä sekä iltatöinä siivousta, tavaroiden sisäänkantamista, viimeisiä putkitöitä, maalausta ja monenlaista pienempää ja isompaa rakentamistyötä. Ja lapset on ihan kamalia, kun isi ei ole pitämässä heille kuria. Jouluksi saatettaisiin ehtiä just ja just, mutta tehtiin päätös että muutetaan uudeksi vuodeksi, ettei tulisi sitten liian kiire. Toivotaan että kämppä on silloin muuttovalmiina. Huhhei. Vielä pitäis vähän jaksaa. Pitäis pitäis...
20.10.2011
Järjettömyyttä vain jatkuu.
Kyllä tätä järjettömyyttä on jo kauan kestänyt, ja vielä vaan tuntuu kestävän. Onkohan tuo talo ikinä valmis - niin, ja tiedän että vaikka se joskus olisikin muuttovalmis, niin sitten sieltä löytyy ainakin 43:n kohdan lista, että vielä tämä ja tämä ja tämä pitäisi tehdä... ja ikinä ei saavuta sitä olotilaa jossa voisi istua sohvalle ja todeta: noniin, nyt se on sitten valmis, otanpa tuosta vaikka lasin maitoa.
Mutta enpä sitä valmistumista ajattelekaan, en voi - tai en uskalla. Sen sijaan ajattelen sitä, että on tämä elämäni järjettömin juttu. Omaa aikaa en ole nähnyt kuukausiin, siis sellaista, jossa voisin heittäytyä laakereille ja pysähtyä hetkeksi katsomaan taakse ja eteenpäin. Koko ajan on sellainen stressi päällä ja kun saa yhden asian korjaantumaan niin heti tulee toinen ongelma tai tehtävä tilalle. Ja yleensä niitä on kaksin verroin. Aikataulut menee kaikkien asioiden osalta koko ajan enemmän tai vähemmän läskiksi jos sen näin kauniisti voi ilmaista. Niin talonrakennuspuolella kuin työasioissa. Ja kotona on elo heleeevetin vilkasta. Pyykkivuoret on niin suuret että kylppäriin ei meinaa enää mahtua, tavaroita lojuu kaikkialla kun säilytystilaa ei ole ja kakarat tekisi mieli... no, jätetään sanomatta tuo viimeinen.
Tuli sitten irtisanottua epävirallisesti jo kämppäkin - suutuin vuokraisännälle, kun ilmastointi ei toimi vieläkään, yöt on helevetin kylmiä surkeiden ikkunaeristysten takia, eikä luvattuja takkapuita ole kuulunut. Maksoin sähkön tasauslaskuakin yli tonnin ylimääräistä - eikä vuokraisäntä tietenkään siihen osallistunut kovasta vaatimuksestani huolimatta. No, lupasinkin hänelle että kun tämä kerran menee näin että me vaan valitellaan ja mitään ei tapahdu, niin terveystarkastaja tutkikoon vuokrakämppämme perusteellisesti - jostain se on meidän pääkipu, jatkuvat flunssat ja palelu johduttava. Ehkä sitten tapahtuisi. Noo, ei ole tapahtunut vieläkään mitään. Mutta jos toinen kerran lupaa mutta ei tee, niin on se varmasti sitten ihan sama toisinkin päin että minä muutan perheeni kanssa vasta sitten kun minua huvittaa, lupaan minä sitten mitä tahansa.
Talo ois silti kiva saada vielä tänä vuonna valmiiksi, mutta enpä tuota itsekään ihan siihen usko, vaikkakin vieläkin siihen saattaa olla teoreettiset mahdollisuudet, kun ei vaan noita viivytyksiä tulisi. Vaan niitäpä tulee. Koko ajan. Ja viimeisimpänä: meidän pääurakoitsija päättikin käydä hankalaksi - nyt pitäisi maksaa korvauksia siitä että hän on joutunut levyttämään seinää kuitukipsilevyillä, joka on puolet pienempää levyä kun peruskipsilevy ja että tähän on mennyt enempi aikaa. Maahantuoja taas sanoo, että näitä levyjä asennetaan ainakin yhtä nopeasti kuin normaalia kipsilevyä. Niin - kyseessä on muuten Fermacellin kuitukipsilevy joka on ominaisuuksiltaan ihan huippuluokkaa: kantavuus jopa 50kg jos ruuvin proppaa kiinni, paloeristävyys puoli tuntia, ja kestää todella kovia iskuja. Mutta sen asentamisessa täytyy tietää pari juttua: ensinnäkin, sitä ei leikkailla mattoveitsellä, vaan sirkkelillä - ja siinä pitää olla oikeanlainen terä - perusterä pölyttää ihan helvetisti. Ja tietenkin me olemme leikanneet perusterällä, kun ei ole ollut muuta terää, enkä ole tiennyt millainen siihen pitäisi hankkia. Olisihan se urakoitsijakin voinut muuten sellaista kysyä vaan eipä tuo pöly ole häntä tainnut häiritä? Vasta eilen sain kuulla että varsinainen terä vaikuttaa siihen pölyyn mitä siitä levystä lähtee. Saksasta kuulemma voi tilata neliterän, joka ei pölytä lainkaan vaan levyistä tulee vain murua. Olemme koittaneet myös kahta erilaista pölynimuria mutta ne ovat olleet kyllä yhtä tarpeettomia. Se on kuitenkin totta että jos levyt ovat pienempiä, saumoja on enemmän ja se teettää maalarille enemmän hommaa - ja arvatkaa paljonko se on rahassa, kun neliöitä on kuitenkin yli 200 - ja seinäpinta-alaa siis varmaan 700 neliötä...! Ihan helvetisti. Ja kun ei ole rahaa--- niin, sekin vielä. Kusessa ollaan ja lujasti. Mutta pidetään toivoa yllä, että jotenkin asiat vielä järjestyisivät. Ehkä se onkin jo sen järjettömyyden merkki itsessäni - toivon asioita jotka ei ole enää mahdollisia. Joten järki tässä on siis mennyt. Ja siltä tuntuukin.
Nyt mä lähden vessaan. Blim blom.
9.10.2011
Talo lämpenee pian
Kuten uusimmasta jaksosta näette, talo saa pian lämpöä sisälle. Sitä hetkeä odotetaan kovasti, koska silloin sisätyöt voivat alkaa myös maalauksen ja laatoituksen osalta. Jouluksi vielä ehkä ehditään - teoriassa - kotiin, mutta en ihan siihen kyllä usko. On niin paljon aina pieniä yllätyksiä ja tekemisiä, joita ammattilaiset joutuvat tekemään. Mutta katsokaa uusimmat jaksot, kerron siellä enemmän kuin mitä täällä jaksan kirjoittaa. Kiire on niin kuin aina ennenkin. Välillä on ihan romu, mutta nyt kun yläkertaankin syntyy ensimmäisiä huoneita, niin se antaa uskoa siihen että loppu tähän talonrakennushelevettiin on taas astetta lähempänä.
26.8.2011
Parempi fiilis
Nyt kun ollaan voitu vetää viikko hieman rauhallisemmin, jaksaakin taas paremmin. Lujaa mennään nytkin, mutta työmaalla ollaan oltu tämän viikon aikana vain kolme kertaa. IV-putket on asennettu alakertaan ja viikonloppuna on tarkoitus sitten jatkaa putket yläkertaan. Porukan tärkein linkki on tietysti toinen appiukko, joka on putkialan ihmisiä ja ns. KVV-vastaava meidän projektissa. Hän sanoo mitä tehdään ja muut juoksee sen mukaan. Samaan aikaan pääurakoitsija on aloittanut ulkoverhouslautojen laittamisen, väliseinien juoksut, viimeistellyt yläkerran höyrynsulut seiniin ja vaihtanut palkit portaikon kohdalle toisin päin.
Videoita on tulossa lisää ensi viikolla jälleen. Vähän nyt laahaa videot perässä, mutta niitä tehdään aina kun ehditään. Rakentaja.fi yhteistyödiili on sitten purettu kokonaan. Yhteistyöstä ei ollut meille toivottua hyötyä, eikä rakentaja.fi puolelta taivuttu mihinkään toivomuksiimme. Ei edes projektimme logoa saanut näyttää. Että se oli sitten se tulos kaikesta väännöstä. Tämä vapauttaa meidät onneksi nyt miettimään blogin markkinointia ja mainontaa ihan uudella tavalla. Asioita väännetään nyt päivittäin eteenpäin ja uusia mahdollisuuksia näyttää tulevan jatkuvasti eteen.
Aikataulusta. Jos kaikki menisi nappiin, laskeskelin että sadassa päivässä päästäisiin muuttamaan. Ei ehkä ihan mutta melkein. Teoria on tässä. Väliseinät tehdään valmiiksi syyskuussa ja saman kuun puolivälissä aloitettaisiin tasoite- ja maalaushommat. Lokakuun aikana kaikki pinnat on tehty ja maalattu. Ja jos mahdollista, jo lokakuun aikana aloitettaisiin kaakelointi- ja lattiahommia, jotka sitten tehtäisiin marraskuun loppuun mennessä valmiiksi. Marraskuussa tulisivat myös keittiön kaapistot, muut kaapistot ja muut pienet säädöt. Sitä mukaa kun lattioita valmistuu, laitellaan myös listoja paikoilleen. Joulukuun kaksi ekaa viikkoa olisi sitten sitä muuta pientä säätöä mitä ei marraskuussa ehdi tekemään. On muistettava, että eri ihmiset on sähköissä, putkissa, rungossa, pinnoissa, maalauksessa ja esim katolla. Joten siksi valmistuminen pitäisi nyt edetä vauhdilla. Ja jouluksi kotiin. =) Aikataulusuunnitelma on ehjä naiivi, koska en tiedä vieläkään rakentamisesta mitään mutta saahan sitä unelmoida. Ja kun on mistä unelmoida, on toivoa ja se auttaa pitämään vaikeinakin hetkinä fiiliksen parempana. Kuten nytkin.
19.8.2011
Puolessa välissä
Kyllä on pää propelilla. Ajatus pätkii, puhun välillä sekavia, sanat ovat toista mitä ajatukset. Kynttilä palaa oikeasti molemmista päistä. Päivät olet töissä, ja siinä yhteydessä hoidat juoksevia asioita. Soittelet ja mailailet rakennuslaskuista kun eivät ole sitä mitä pitää. Soittelet saadaksesi tavarantoimittajia kiinni lisätilausten takia. Milloin tarvitaan uretaania, milloin väliseiniä, milloin puuta ja niin edelleen. Milloin paketista puuttuu putkien osia ja milloin koko pakettia ei löydy. Koitat vinkua kolme viikkoa roskalavaa maaurakoitsijalta, joka sitä ei kuitenkaan lupailuista huolimatta toimita. Roskat vyöryy kohta tielle asti, jos ei ole jo vyörynytkin. Lattiavalun tekijää et saa hiomaan hommaa silloin kun on sovittu, vaan Westendin keikat siirtävät tämän aikatauluja useammalla päivällä. Ja siitä pitää ilmoittaa aina erikseen urakoitsijoille että tietävät pitää tilan varattuna hiontatyötä varten. Ja vielä pitäisi pari yhteistyökumppaniakin saada maalit ja kylppäritoimittaja olisi kiva saada jostain, että kalusteet saisi normihintaa edullisemmin. Mutta nyt ei jaksa. Sitten on illat raksalla, ja jos et ole siellä, olet kotona katsomassa kun poikakolmikko juoksee tiivistemehun kanssa ympäri kämppää vaikka kuinka karjut ja kiellät. Kun saat talon hiljenemään teinien myötä pitkittyvien nukkumaankäskytysten jälkeen, on kello puoli yksitoista. Ja sitten pitäisi alkaa tekemään vielä videoita. Vaimokulta on myös ihan loppu, kun ukko ei ole kotona nukuttamassa noita kakaroita.
No, ei sillä ettenkö odottanutkin jotain tällaista. Kyllä me teimme suuren perheen, ja vastaamme siitä. On silti vaan pakko avautua, jotta tehdystä työstä saisi osakseen myös muiden silmät avautumaan. Jos joskus lopussa kiitos seisoo, kaikkien pitää tietää, että sen eteen on tehty jumalattoman kova työ. Työ on niin kovaa, että oma kunto on vaakalaudalla, mielenterveys kovilla ja avioliitto mikä avioliitto?
Rakennusprojekti on kuitenkin nyt pikku hlijaa puolen välin paremmalla puolella. Lattia tehty, katto säältä suojattu (joskin tiilien ladonta vielä puuttuu), ja ilmastointihommia aloitellaan parhaillaan. Ikkunat asennetaan kuun vaihteessa ja tavoite on, että väliseinät saataisiin ensi kuun aikana paikoilleen ja maalaushommat pääsisivät myös vauhtiin.
Silti - eniten olen huolissani siitä, että koko tämän nettikonseptin markkinoinnissa ei ole tullut vielä läpimurtoa. Sivusto pitäisi saada esiin niin että mukana olevat tavarantoimittajat oikeasti hyötyisivät läsnäolostaan. Ja tapanani kun on pitää lupaukset. Tuotantoyhtiö Filmiteollisuuden pitäisi ruuvata jaksoja tuleviin Remonttireiskan Remonttimestari-jaksoihin (max, mtv3), ja ensi viikolla yritetään käynnistää aiheesta konkreettiset neuvottelut. Toivottavasti nämä lupaukset pitävät. NRJ:n ja Nostalgian kanssa käydään myös neuvotteluja josko jonkinlainen promo olisi saatavissa heidän kauttaan. Neuvotteluja koitettiin jo keväällä, mutta jäivät kiireessä, kun soittoihini ei vastattu. Mutta kaikki tietenkin maksaa, ja rahaa on mennyt jo nyt liikaa. Niin liikaa, että edes pankki ei vielä uskaltanut sanoa, antavatko lisää rahoitusta kun sitä tarvitsen. Eiköhän ne sitä anna, mutta eivät vielä toivon mukaan. Muuten ollaan (jossain) parempi jättää sanomatta, ettei lietsota taas pahanilmanlintuja taivaalle.
Se on kivaa että on tekemistä. Mutta eilinen päivä kyllä osoitti, että nyt on mies loman tarpeessa. Tuntuu että ei kuule enää omia ajatuksiakaan ja kun puhuu, ei enää hetken päästä tiedä mitä puhui. Siksi toivon teidän ymmärtävän että tämän sivuston videoita ei ehkä ihan heti ehditä kuvausten jälkeen julkaisemaan, vaikka niin haluaisinkin. Jokainen jakso vie kuitenkin editoinnilta aikaa 6 10 tuntia. Siis pelkältä editoinnilta. Ja jos päivästä ehtii puristaa tälle asialle kaksikin tuntia, se on paljon.
Talon aion silti saada valmiiksi, ja samoin myös tämän blogin. Ja kunnialla! Mutta silti karkaaminen vaikka jonnekin dyyneille kuulostaa houkuttelevalta. Edes muutamaksi päiväksi. =)
21.7.
Projektin puoliväli lähestyy
Huolia ja murheita riittää. Se nyt oli odotettavissakin, mutta selkä ei olisi saanut mennä nyt niin huonoon kuntoon. Vanha välilevytyrä muistutti itsestään ja tekee istumisesta vaikeaa ja nukkumisesta mahdotonta. No, raksalla en juurikaan ole ollutkaan juuri nyt, pääurakoitsija hoitaa poikansa kanssa tunnollisesti hommaa eteenpäin. Huolia on riittänyt, kun kattoa ei olla saatu viimeisteltyä, sillä olin saanut aikaisemmin kuvan että räystäät tulevat kattoelementtien mukana ja kattotiilien latojat suurin piirtein voivat jatkaa seuraavana päivänä aluskatteen ja rimotuksen kanssa. Ensi viikoksi räystäät pitäisi kuitenkin nyt valmistua vihdoin, saatiin siihen pari kaveria reservistä vihdoin - varmaan kymmenen eri porukkaa piti soitella läpi ennen kuin vihdoin tärppäsi. Että on tässä kuulkaa kaikkea kivaa ylimääräistä hommaa vaikka ei itse rakennakaan. Jos kaikki menee nappiin (eli kun ei yleensä mene) niin ensi viikolla kattotiilet tulisivat myös ja Kodikan kattoporukka toisi koko firman katolle.
Keittiösuunnitelma on aika valmis ja tulisijoiksi päätettiin ottaa Nunnauunin kakkosluokan tulisijat. Lämmittää tarvittaessa talvella, mutta ei liikaa.
Lattiaa päästään valamaan n. parin viikon päästä. Aloitamme ensi viikolla lattian eristämisellä ja vesijohtojen vedolla. Tämän jälkeen sähkäri tekee omansa, ja me jatkamme appiukon avustuksella verkolla sekä lattialämmityskaapeleilla ja sitten valut päälle. Tämän jälkeen projektin puoliväli pitäisi olla paremmalla puolen. "Jouluksi kotiin" on edelleen se tavoite, ja mahdollinen sellainen, mutta en oikeasti ihan usko siihen. Viivytyksiltä ja yllätyksiltä kun ei voi koskaan välttyä. Mutta ainahan sitä saa toivoa. Varsinkin ennen joulua.
Kustannusarvio ei ole pitänyt. Jouduin käymään pankissa ja hain kerralla aika reipasta limitin nostoa, itse asiassa koko kustis on tällä hetkellä nyt 20% enemmän mitä olin varautunut. Inhottavia lisäkustannuksia tullut monessa asiassa. Ja sellainen asia kuin rahti ja nosturit olivat jääneet kokonaan aiemmista laskuista pois. Pitihän se arvata että jotain oli unohtunut.
Nyt kun kakarat ovat kesälomilla, kotona on tukalaa. Nuo teinit aiheuttaa eniten päänvaivaa, kun kotiintuloajat ei pidä millään, ja arestejakin vaan karataan. Jonsu ja Jermu tekevät omia karkumatkoja metsikköön ja ottavat nyt kolmivuotiaan Joshuankin jo mukaan. Vaimo on tosi kovilla. Vuokrakämppä on päivisin kuin pätsi, ja kun kakarat hyppii täällä silmille, on elo tällä hetkellä turhankin rankkaa. Vielä kun pitäisi ehtiä välillä raksalle siivoomaankin. Ja tekemään montaa muuta pikku juttua. Huhhei. Todella toivon että tämä show olisi jo voiton puolella. Johan sitä sentään nyt saa unelmoida päivästä, kun ei tarvitse miettiä rakennusprojektia, ei tarvitse juosta videokamera kädessä tai editoida koko ajan, ei tarvitse hikoilla sisällä (muualla kuin saunassa) ja lapset ovat omissa "karsinoissaan" puuhaamassa itseään kiinnostavia asioita. Ja minulla on aikaa. Ah, tule jo talvi! Johan katsoitte jo viimeisimmän osan (Osa 15)?
6.6.
Kiirettä, videoita, tuskaa ja aikataulusta jäljessä
Terve! videot vievät sen verran aikaa ettei meinaa ehtiä enää erikseen kirjiotella tänne. No, videoblogiksi tämä on tarkoitettukin. Nyt sain vihdoin yhteistyökumppanien tuotevideoita valmiiksi. Luottospiikkeri oli useita viikkoja kipeänä, joten jouduin itse spiikkailemaan nuo. Videot ovat ja pysyvät tällä sivulla (etusivun alareunassa) ja ovat myös kumppaneiden vapaassa käytössä. Lähiaikoina Rakentaja.fi promoaa meitä, joten toivottavasti tuolloin saataisiin sivuston kävijämäärät suuremmalle tasolle. Laittakaa vaan sivustosta vinkkejä kaikille kavereille ja tutuillenne, jokainen sana on tärkeä.
Kotona on rankkaa. Seinät kaatuvat päälle. Teinit valittavat jaloissa pyörivistä sisaruksistaan ja pienemmät taas tuntuvat olevan liian lähellä toisiaan. Tästä aiheutuu jatkuva meteli ja aikuisten kieltosanojen sarja. Ja turhaan. Tuntuu että mikään ei auta noihin kakaroihin. Tänäänkin kylmässä saunassa istuivat rangaistustaan talon 5- ja 7- vuotiaat jo aamupäivästä.
Teinien koulutodistukset olivat --- huonoja. Elämäni eka ja toivottavasti vika kerta, että näen tuollaisia numeroita. Muutto, toisin sanoen rakennusprojekti siis todellakin on vaikuttanut heihin. Ja omasta puolestani tuntuu siltä että aikaa ei ole lapsille riittävästi sitten millään. Ja vaimo tietysti komentaa koko ajan kakaroita, ja kun mikään ei auta, sitten se komentaa mua. Ja minä koitan tehdä näitä videoita, työasioitani, hoitaa rakennuksen tilauksia ja säätöjä, saada viimeisiä kumppaneita tähän formaattiin, olla vähän aikaa lastenkin kanssa, ja hoitaa välillä vielä ex-firmanikin asioita. Kiireellisyydestä kertokoon sekin jotain, että firman tilinpäätös olisi pitänyt toimittaa jo huhtikuussa, ja auton katsastuskaan ei ole ollut voimassa enää vähään aikaan. Toinen auto on yhä korjaamolla, ja auto joka piti saada katsastuskuntoon, ei vielä olekaan katsastuskuntoinen vaikka kävikin jo korjaamolla. Ihmeellistä säätöä koko ajan. Tuntuu että mitä tahansa tekeekin, tulos on aina yhtä laiha ja mikään asia ei etene. Aina tulee joku epäonnenkantamoinen. Kuten nyt, kirjoitin tätäkin tekstiä itse asiassa jo tosi pitkään, kun mystisesti sormeni osuivat väärälle näppäimelle, ja puolet tekstistä katosi. Kello on puoli kaksi yöllä joten kaikkea kirjoittamaani en todellakaan muista. Ja aamulla seiskalta herätys.
Työmaalla hommat etenevät tällä hetkellä liian hitaasti. Eristelevyjen kiinnittäminen on ollut hidasta puuhaa, syystä että lähes jokainen levy täytyy erikseen leikata leikkurilla, joka on hidas, vaikka se onkin paras mahdollinen saatavilla oleva leikkuri. Luulin että eristeiden laitto vie pari päivää, mutta taitaa olla viikon jumppa - jos se edes riittää. Jos juuri oltiin kolme viikkoa aikataulusta myöhässä, pian ollaan varmaan kuukauden. Kunhan saataisiin katto juhannukseksi valmiiksi. Vaikka sen piti olla pään päällä jo ennen koulujen loppua.
Nyt pitää lähteä nukkumaan, uusi viikko alkaa muutaman tunnin päästä. Katelkaa videoita.
Yötä.
12.5.
Täällä ollaan, kiirettä pitää.
Uskomattoman kiireiset kaksi viikkoa takana. Ollaan oltu kipeitä, on pitänyt aloittaa päivätyöt, autot hajonneet, monta säätöä rakennustyömaalla jne. Ja kotona on ahdasta. Huhhuhhuhh. Uusia kumppaneita ovat Nereus, Betonicenter ja Meporak ja lähiviikkoina tulee vielä muutama lisää. Rakentaja.fi yhteistyö alkoi pienimuotoisesti, mutta pääsi joka tapauksessa alkuun - Ruukin paalutusvideo löytyy nyt etusivun polun kautta. Talon pohja on nyt valmis. Ensi viikolla alkaa rungon rakentaminen. Käykää katsomassa uusimmat videot! =)
27.4. klo 23.48
Jee, blogissa mentiin läpi yli tuhannen kävijän rajan. Kiitokset kaikille uteliaille!
Huh, on tää kuulkaa rankkaa vetää työpäivää, koordinoida rakennusmiehiä ja -tavaroita paikalle, pyörittää perhettä, firmaa - ja vielä tehdä videoblogia. Ja vielä pitäisi muutama yhteistyökumppanikin saada! Saa mailata vinkkejä takka-, keittiö,- kylppärikaluste-, kaapisto-, sisäovi- ja väliseinätoimittajista, jos tiedossa on hyviä sellaisia jotka haluaa tällaiseen showbisnekseen mukaan. Homma jatkuu! =) Taas aamulla klo 6.45. Arrgh.
Pietari
12.4.
Tontti muuttui uima-altaaksi
Sade- ja sulamisvedet oli tehneet viikonloppuna poterosta uima-altaan. Vain paalujen kärjet näkyivät. Onneksi maakaivuu-urakoitsija oli hakenut pumput ja hoitaa vesiä nyt tontilta pois. Torstaina Soklex toimittaa paaluhatut (tai anturamuotit, eri tahot käyttää näistä eri nimitystä), jotka sitten valetaan betonilla samanaikaisesti Soklexin eristemuottien kanssa. Kun paaluhatut on toimitettu torstaiksi, tontille tulee lisää sepeliä, joka tampataan kantavaksi. Tämän jälkeen jälkeen muotit ja sisällä oleva raudoitusverkko asennetaan oikeaan korkeuteen. Salaojaputket pitäisi tulla perjantaina, jotta ne voidaan asentaa anturamuottien tasalla. Ensi viikolla alkaa sitten Soklexin eristemuottien asentaminen, jota pojat lupasi asentaa aina pääsiäisen yli. Kovia jätkiä.
7.4.2011
Taustaa projektista.
Talo rakennetaan ns. pitkästä tavarasta Mäntsälän Hyökännummelle. Paikka on aivan Mäntsälän ja Tuusulan rajan tuntumassa, n. kilometrin verran Kellokosken palveluista. Alue on hyvin lapsiystävällinen, ja kasvaa vauhdilla.
Projekti alkoi oikeastaan jo yli vuosi sitten, kun lopulta tajusimme että meidän tarpeisiin olevaa taloa ei yksinkertaisesti löytyisi sellaiselta alueelta, jossa haluaisimme asua. Huomasimme myynnissä olevan tontin, joka sijaitsi hyvällä alueella, ja hintapyyntökin oli kohtuullinen. Valitettavasti tämä tontti ehti mennä uudelle omistajalle, ennenkuin ehdimme tehdä päätöstä. Tontin vieressä oli kuitenkin vielä yksi tontti, jonka omistaja oli samaa sukua juuri myydyn tontin omistajalle. Tontti ei ollut myynnissä, mutta saimme silti sovittua lopulta hinnasta, ja tontin myyjä lupasi pitää tonttia meille varattuna niin kauan, että ehtisimme myydä vanhan talomme ensin alta pois. Suunnitelma onnistui kuin onnistuikin. Myimme talomme, ostimme tontin ja viime tingassa ehdimme uusien asukkaiden alta pois. Näihin aikoihin aloimme myös toteuttaa jo aikaisemmin suunniteltua videopäiväkirjaa.
Tilanne oli silti kaaottinen. Luotettavasta lähteestä löytynyt henkilö, joka lupasi ottaa koko rakennusprojektin haltuunsa tavarantoimittajien, koordinoinnin, ja urakoinnin osalta, ja joka oli laskenut hintansa sillä perusteella, että tunsi toimittajia ympäri suomea ja baltiaa myöten, oli sittenkin niitä höpöhöpö-miehiä. Ensin kaveri hävisi, ja sitten kun tämän taustoja selviteltiin, löytyi ikäviä asioita.
Päätin, että en anna periksi. Meillä oli silloin 6 lasta ja seitsemäs tulossa, emmekä mahtunut enää taloomme, joka oli jo myytykin. Voitte arvata miltä tuntui, tähän päälle kun tuli vielä oman yrityksen tuomat haasteet päälle lapsikatraan hyppiessä ympärillä, jotka valittivat koulupaikan vaihtoa. Päätin, että teen kaikkeni sen eteen että hommaan itse kaikki tavarantoimittajat ja huolehdin siitä, että myös he hyötyvät projektistani niin pitkälle kuin mahdollista. Tämä varmistaisi sen, että tekijät antavat kaikkensa, ja talon kustannukset pysyisivät paremmin kurissa. Talo on tehtävä, ja teen kaikkeni perheen eteen.
Nyt hommat on aloitettu. Saan paniikkihäiriöitä muutaman kerran viikossa, kun minulta kysytään asioita joista en tiedä mitään. Mutta se nyt on ihan normaalia. Olen silti nyt tyytyväisempi mitä olin viime kesänä, koska projekti on virallisesti alkanut, mutta joskaan en ole yhtään helpottunut. Päin vastoin. Stressinsietokyky tulee nyt kyseeseen ihan joka päivä. Vielä kun pitäisi tehdä näitä omia töitäkin, ja nekin kotona, pienessä ahtaassa sadan neliön kämpässä, jossa ei kukaan ole yksin. Tilannetta ei helpota yhtään sekään, että netistä löytyy monta kauhutarinaa rakennuttamisesta ja mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma en ole helpottunut ennen kuin olemme joskus muuttaneet kerrankin omannäköiseemme taloon ja vieläpä niin, että velkaa on otettu niissä rajoissa, että pysymme väleissä myös pankin kanssa. Helppoa tämä ei ole ollut, eikä tule olemaankaan, mutta minkäs teet perhekoko on iso ja se vaatii paljon. En kai voi syyttää kuin itseäni ;)
Talon pohja on allekirjoittaneen alunperin piirtämä joskin tekniset piirtäjät ovat tehneet piirroksestani sitten sellaisen version, että se voidaan myös toteuttaa. Mitään isompia muutoksia ei alkuperäiseen piirrokseen nähden ole tullut. Julkaisen kuvat täällä heti kun saan viimeisimmät kuvat ne on vieläkin toisen teknisen toimiston piirrettävänä, vaikka taloa jo rakennetaankin. Ja se ihmetyttääkin mikä hemmetti niissä kuvissa taas kestää.
Viikon sisään paaluanturat asennetaan ja maatäyttöjä tehdään niin että kun Soklex tuo eristemuotit asennettavaksi sokkelia varten, se homma menisi vauhdilla. Seuraavalla viikolla olisi sitten jo
betonivalu, ja heti tämän jälkeen onteloiden asennus. Vapun tienoilla olisi tarkoitus aloittaa itse rungon tekeminen. Saa nähdä miten tästä selvitään. Jos selvitään.